sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Jennifer Vanderbes: Pääsiäissaari

Ensimmäinen ilmestyminen 2003
Suomeen 2004
Otavan Kirjapaino Oy
























Kirjan oma esittely:


Eletään vuotta 1913. Nuori kotiopettajatar Elsa Pendelton on uhrannut uransa huolehtiakseen autistisesta sisarestaan ja suostunut järkiavioliittoon itseään huomattavasti vanhemman antropologin kanssa.

Mutta maailma avautuu Elsalle, kun hän päättää lähteä mukaan miehensä tutkimusretkelle Pääsiäissaarelle. Edwardin on määrä tutkia jättiläismäisiä moai-patsaita, mutta kiehtova saari kietoo Elsan pauloihinsa. Hän löytää oman tutkimuskohteensa tulkitsemattomista rongo-rongo kirjoituslaatoista.

He eivät kuitenkaan tiedä, että kaukana Euroopassa on syttynyt sota. Saarta lähestyy saksalaisamiraali von Speen laivasto, jonka vierailu muuttaa kaiken.

Kuusikymmentä vuotta myöhemmin kasvitieteen tohtori Greer Farraday saapuu Pääsiäissaarelle tutkimaan siitepölyä. Greerin aviomies, kuuluisa tohtori Farraday, on kuollut, ja Greer uppoutuu ristiriitaisin tuntein saaren ainutlaatuiseen ekosysteemiin. Suostuuko karun kaunis saari raottamaan salaisuutensa verhoa?

Oma pohdinta:

Pääsiäissaari oli yllättävä teos. En odottanut maantieteellisen kirjan vievän niin täydellisesti mukanaan. Alusta alkaen kirja suorastaan imi mukaansa ja harmittelinkin monesti sitä, ettei oikein missään välissä ole ollut kunnolla aikaa istua ja vain lukea. Lukemiselle on ollut aikaa pääasiassa vain bussissa ja koulussa. 

Mielenkiintoiseksi teoksen tekee ehkäpä se, että siinä liikutaan monella eri aikakaudella, mutta kuitenkin samalla alueella, eli Pääsiäissaarilla. Kaikkein kutkuttavinta oli lukea Elsan, Alicen ja Edwardin elämästä saarella, vaikka jostain syystä heidän tarinansa oli koko ajan kaikkein ennalta arvattavin. 

Hienoja juonenkäänteitä, henkilöitä, historioita, tutkimuksia ja tietoutta koko kirja täynnä! En ihmettele, että kirjailija on saanut huikeat arvostelut ja että kirjan oikeudet on myyty 17 maahan. Kirja on kirjoitettu koukuttavalla tavalla, kieli on rikasta, ja vaikka hahmot tavallaan ovatkin melko tavallisia, ovat he samalla kuitenkin äärimmäisen mielenkiintoisia. Aivan kuin lukisi oikeiden henkilöisen historiaa. 

Pääsiäissaari ovat ehkä tunnetuin moai-patsaistaan eli jos niistä lienee kiinnostunut, niin tämä on kyllä jo siitäkin syystä lukemisen arvoinen kirja. Maantieteellinen kuvaus sai ainakin minut pauloihinsa heti. Kirja on karu, mutta samalla hirveän lämminhenkinen. Henkilöhahmot ovat lämpimiä kukin taustoistaan huolimatta. Omaksi suosikkihahmokseni nousi kenties Elsa - päättäväinen ja äidillinen nainen, joka ehkä uhrautui liikaa. Toisaalta symmppistelin kovasti Edwardia kun taas Alicea en voinut sietää. Ihmisten poikkeamia on ehkä helpompi sietää tosielämässäm kuin kirjoitettuna - minun ainakin. 

Ehkä yksi miinus, jonka kirjasta löydän on se, että osa tiedosta oli liian hankalaa tavallisen maallikon ymmärrettäväksi. Olisin halunnut ymmärtää maantieteelliset asiat paremmin, mutta luullakseni asioita jäi ymmärrykseni ulkopuolelle. 

Miksi teos kannattaa lukea?
  • Maantieteellinen kuvaus on kattava
  • henkilöhahmot ovat mielenkiintoisia ja samaistuttavia
  • kirja seuraa eri aikoja 1800-luvulta 1900-luvun puoliväliin. 
  • kieli on mukaansatempaava
  • kirja on lämminhenkinen 
  • kirja on saanut huikeat arvostelut
Oma arvioni tähtinä:

****½


1 kommentti:

  1. Tämä on ollut Tahronlukea-listallani jo tovin! Nyt kun osallistun saariaiheiseen minihaasteeseen, tämä tuli mieleen ja kehusi sinetöivät valintani. Kiitos!

    VastaaPoista