sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Vihdoinkin sitä todellista aikaa, ELI LUKUAIKAA!

Olen ollut nyt kaksi kuukautta tämän blogin saralla aivan hissuksiin. Ei, en ole lopettanut enkä edes aio lopettaa. Jostain syystä joulu, koulu, työt, rakkauselämä ja muu ovat vieneet niin paljon aikaa etten ole kerinnyt lukemaan kirjan kirjaa. No, nyt kun joulustressi on ohi ja työtkin ovat (typerää kyllä) loppuneet, olen ehtinyt taas aloittaa rakkaan rakkaan kirjaharrastukseni. Ensimmäiseksi ahmin tuossa eilen jouluaattona Tauno Palosta kertovan kirjan, josta arvio seuraavassa postauksessa. 

Kamalasti lukemattomia kirjoja odottaa kirjahyllyssä, joten kirjastoon ei ole taas vaihteeksi asiaa - paitsi jos on kyse koulukirjoista. Niitä kun yliopistossa tarvitsee koko ajan uusia. En oikein tiedä vielä minkä lukisin seuraavaksi. Kerro minulle Zorbas olisi tyrkyllä, mutta saas nähdä nyt. 

Lukijoilleni välitän kuitenkin syvimmät pahoitteluni tästä hiljaiselosta. Se loppuu nyt. Yritän saada nykyisen elämäni sen verran tasapainoon, että saisin rakkaan harrarukseni mahtumaan johonkin koloseen. Voi olla, että juuri siksi olen ollut niin rikki välillä kun en ole kerinnyt lukemaan kirjan kirjaa kahteen kuukauteen. Oppikirjoja ei lasketa sillä niistä tulee useiten vain tuskainen ja stressaantunut olo. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti